Hate And Hope With Anna - Blogi vailla nimeä...

Nii... Täällähän mä taas heilun läppärin näppäimistöllä omaa blogia alotellessa. Poistin vanhan blogin jo about vuosi ja kolme kuukautta sitten ja nyt on taas aika selvitellä omia tunteita ja ajatuksia tänne uuden blogin muodossa. 

Vähän tietoa mihin jäin edellisessä blogissa. Kotipaikkakuntanihan on Uusikaupunki ja siellä asuin vielä puolitoistavuotta sitten. Ysi-luokan yhteishaussa hain ykkösena Turkuun Lapsi- ja perhetyön perustutkintoon ja muina oli sitte näitä kosmetologi ja kampaaja juttuja. Noh, kokeissa kävin ja niin kävi et mihinkään en päässyt ja muutamassa syynä luetunymmärtämisen testi. Kymppiluokalle kuitenkin pääsin, mut en ollut ihan varma onk se mun juttu. Tie vei Pieksämäelle, yli 400kilometrin päästä kotoa ja muutin koulun asuntolaan. Kerroin vaikeudesta, mikä oli omien tunteiden tunnistaminen. Ihastuin, rakastuin, kiinnyin... 30.11.2011 Anna on virallisesti parisuhteessa.

11.2.2013 En koskaan tajunnu ihmisen tuskaa erossa, mutta kun se monien yritysten jälkeen osuu omalle kohdalle, se sattuu. Näistä asioista täysin tietämättömänä en osaa käsitellä tälläsiä tunteita, en osaa ku itkeä ja rypeä itsesäälissä (mikä on aika säälittävää :D). Toivon, että tä tuhrustaminen tänne auttais mua itteeni, selviimään tästä edes jotenkin. 

Kerranki se onnistu kohtuu sovussa ja sovussa ollaan edelleen ja kavereina pyritään oleen. Tunteethan ei koskaan hävii, eli ongelmia tulee aivan sata varmasti, mut ei se mitään. Muutaman oma-loma-päivän jälkeen olin taas koulussa ja tukahdutin tuskaa shoppailuun, tuloksena uudet kengät, pinkit farkut ja sellanen hieno Disney toppi :) 

Tällä lähetään. "Kaikki muutki tälläsestä tilanteesta on selvinny, pakko se munkin on. En tiedä ainakaan vielä miten, mut pakko se vaan on"

Bändi jota olin pari viikkoa sitten katsomassa ja biisi jonka kohdalla itkin... Taisin todella tietää sisälläni mikä tulee meidän suhteen lopputulos olemaan :/

Haloo Helsinki - Vapaus käteen jää

http://www.youtube.com/watch?v=6IhnydCct80